25.07.2012 Ei siis ihan tuore kuva tämä ole. Tähän tää tuli siks, että bloggeri niin tahtoi. Tämä oli jotenkin lipsahtanut luonnokseksi ja kun emäntä sen sitten julkaisi niin se ei ollutkaan enää paikallaan, vaan siirtyi pinon päällimmäiseksi. No eipä tämä touhu näytä hänellä niin hallittua olevan muutenkaan. Olen elämääni aika tyytyväinen. En emäntääni. Hän ei oikein ymmärrä kissoja,luulisin. On kyllä paljon oppinut ja ottanut selvää. Jos osaisin lukea hommaisin emännänkäsittelyoppaan.Kerran kun hän tuli ulkoa, hän kertoi miten joku koiralaumaa ulkoiluttanut ihminen oli sanonut, että kyllä koirat tuntevat koiraihmisen. Ihan ton perusteella voin sanoa, että koirat ovat kyllä melko tyhmiä! Minä tunnen kyllä kissaihmisen! Tuo emäntä ei millään ilveellä lähtisi säällä kuin säällä aamuhämärissä kokoilemaan mitään kikkareita polunvarsilta.Sen verran kissamaisen mukavuudenhaluinen otus tuo on.Mun hiekkalaatikkoni hän kyllä putsaa ihan kiitettävästi. Yleensä ihan heti kun sinne jotakin napakampaa järjestän. Isäntä täällä huolehtii mun ruokailusta. Paitsi kun emäntä paistaa silakoita. Silloin saan maistiaisia.Ja joskus yöllä jos emäntä herää hän saattaa laittaa ruokaa kuppiini, että en temppuilisi heitä aamulla hereille. Kuivaa muonaa kyllä on ja vettä, mutta eivät ne yksin kiinnosta. Aika rauhallisesti täällä elelen. Välillä otan kyllä kunnon loikkia ja yritän kiinni mielikuvitussaalista, päästän sen karkuun ja ryntään perään sellaisella vauhdilla, että matot menevät rullalle. Isäntä varsinkin on sitä mieltä, että pian tätä seuraa huussireissu.Varsinkin alussa olin kiinnostunut vaanimaan, saalistamaan ja seuraamaan emännän nilkkoja kun hän liikkui huoneesta toiseen. Siitä seurasi, että hän alkoi vähän pelätä teräviä hampaitani ja teki moisesta leikistä lopun kun juuri olin siirtymässä vaiheesta vaani ja saalista vaiheeseen hyökkää ja tapa. Nyt moiset touhuni ovat hyvin satunnaisia ja erittäin harvinaisia ja minusta kyllä huomaa, että olen jopa vähän nolostunut itsekin moisesta käytöshäiriöstä.Yleensä poistun paikalta mutisten, että citysisäkissa taas oli lipsahtaa kuosistaan. Eipä mitään jälkiä ole ollut aikoihin emännällä nilkoissa eikä ranteissa.
